Ajattelin kirjoitella mun mielessä pyörivistä asioista täällä. Elämä täällä ei oo aina niin helppoa ja kivaa kuin mitä voisi kuvitella. On myös vaikeita päiviä sekä vaikeita ajatuksia. Niiden kanssa oon oppinut täällä elämään ihan uudella tavalla. Koska en oo ikinä muuttanut kovin kauas kotoa enkä vakituisesti asunut kauempana kotikaupungista on tullut monenlaisia uusia tunnetiloja koettua. Kaipaan myös hassuja juttuja suomesta kuten lunta, leveitä teitä ja henkilökohtaista tilaa sekä hiljaisuutta. Ikävöin toki myös kotia ja ihmisiä kotona. Näistä päivistä on aina yhtä hankalaa päästä yli tai löytää mitään kauhean kivaa ajateltavaa mutta ne on myös mun arkea. Tykkään kyllä hirveästi olla täällä ja tää kokemuksena on ihan mahtava. Ajattelin kuitenkin kerätä muutamia mun asioita, miten selviän ikävästä täällä:
Step 1. Katsele lentoja kotiin ja tajua että ei ole varaa lähteä. Koska lennot on liian kalliita päätän säästää rahan parempaan käyttöön ja kiinnittää huomion muihin asioihin.
Step 2. Osta jäätelöä, suklaata ja viiniä. Aloita käyttö tässä järjestyksessä. Kun päästään suklaaseen asti koti-ikävä kasvaa koska suklaa täällä ei vedä vertojaan suomalaiselle suklaalle.
Step 3. Itke.
Step 4. Yritä lähestyä huonekavereita ja säikäytä muut suomalaisten puheliaisuudella, kun kysymykseen tulee kuinka huonosti asiat on.
Step 5. Kuuntele surullista musiikkia ja vollota.
Step 6. Raivotreenaa.
Step 7. Löydä salmiakkia laatikoiden pohjalta.
Step 8. Löydä mukava asento sängyltä. Netflixistä mahdollisimman synkkiä ja surullisia elokuvia.
Step 9. Huomaa että mikään aiemmista ei auttanut ja tunteja (päiviä) meni hukkaan. Turhaudu, vihastu ja totea "I can do better" ja jatka uudella asenteella seuraavaan päivään ja seuraaviin haasteisiin.
Step 10. Suunnittele seuraavat päivät täyteen kaikkea mahdollista, ettei jää aikaa pohtia liikaa ikävää.
Mun kikka siis ei ole mikään toimivin mutta ikävä on vaihtelevaa ja ohimenevää. Päivästä riippuen ajatukset vaihtelee paljon ja kaikki reissut, koulu ja muu elämä vie onneksi ajatuksia muualle. Myös läheisten ihmisten kanssa juttelu, nykypäivän facetime ja läheisten tapaaminen, jos se on mahdollista, auttaa ihan hurjasti jaksamaan. Myös se, että mun mukana täällä on mun hyvät ystävät auttaa jaksamaan päivästä eteenpäin. Tämmösiä ikäväpäiviä mulla kuitenkin tulee vaan ehkä kerran viikkoon. Ei kuitenkaan sen enempää. Vaikeuksien kautta kuitenkin hyvät päivät ja hetket on entistä huikeampia. Mutta tän kuvan ohella, pusuja suomeen, mää pärjään kyllä :)
-Veera
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti