Syksyn opiskelut on saatu purkkiin ja joululoma vietettyä niin nyt on hyvä kääntää katse uuteen vuoteen ja uusiin haasteisiin. Vuosi 2019 alkaa täysin uudella tavalla nimittäin lähden vaihto-opiskelemaan Canterburyyn Britteihin. Opiskelupaikkana on University of Kent, joka vaikuttaa oikein mukavalta kohteelta, ympäristönä sopivan kansainvälinen, sekä vesistöt ja luonto löytyy lähistöltä. Näistä jutuista mää tykkään. Huomenna mun lento lähtee Suomen kamaralta ja seuraavan kerran olis tarkoitus astua jalallani tänne mantereelle kesäkuussa. Niin hurjaa. Kyllä mua meinaa vähän jännittääkin.
Onneksi olen ollut opintojen puolesta ahkera ja sekä kandi että kaikki tarvittavat opintopisteet ovat kasassa. Ei oo siis mitään huolta kursseista suoriutumisen kanssa, voin ottaa reissusta kaiken irti ja tutustua uuteen kulttuuriin. Kandin jälkeen tähän väliin on vielä sopivasti mahtunut joululoma ja oon päässyt nollaamaan päätä ja viettämään aikaa läheisten kanssa. Joulussa on se hyvä puoli että kaikki kauempana asuvat ystävätkin tulevat kotiseudulleen, niin oon päässyt nyt myös näkemään kaikki sellaiset kaverit keitä harvemmin pääsee näkemään. Ekat heipat on siis myös heitetty jo hyvissä ajoin mutta ei se tehnyt heippojen sanomista läheisille yhtään helpommaksi Oulun lentokentältä lähtiessä. Vaikeinta on kun ei tiedä milloin seuraavan kerran edes näkee osaa ihmisistä.
Mun pakkausoperaatio ei oo sujunu reissuunlähdön osalta ihan niin ku olisin sen aatellu menevän. Koska mulla oli koko loma aikaa alottaa pakkaamaan niin tietty alotin sen vasta muutamaa päivää etukäteen. Ja koska oon suunnitelmallinen ihminen tää ei oo ollenkaan tuntunu normaalilta eikä järkevältä vaihtoehdolta. Taitaa jäädä puolet oikeesti tarvittavista tavaroista Suomeen, mutta enköhän mää selviä. Mun check listiin kuuluu mm:
- adaptereita
- kahvia
- tietokone
- kalenteri
- salmiakkia
- sadetakki
Mun matkaan lähtee kaks mun todella hyvää kaveria, kolme matkalaukkua sekä todella vaihtelevaa mielentilaa. Koti-ikävä on jo ennen edes lähtemistä, voin vaan kuvitella millainen se on sitten muutaman kuukauden päästä. Lähden kumminkin super hyvillä ja odottavilla mielin. Tästä reissusta tulee varmaan mun elämän tähän asti suurin ja hienoin kokemus, enkä jättäis sitä välistä millään hinnalla.
-Veera
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti